Mitä alkoholismi on?

Alkoholismi on sairaus, johon voi sairastua riippumatta ammatista, sukupuolesta, taloudellisesta asemasta, iästä tai maailmankuvasta. Kyseessä on myös varsin yleinen sairaus. Alkoholismi on yksi päihderiippuvuuden muodoista.

Alkoholismilla on tautiluokituksen mukainen diagnoosi. Alkoholismi on luokiteltu sairaudeksi Maailman terveysjärjestön WHO:n luomassa ja Suomessakin käytössä olevasa ICD-10 tautiluokituksessa.

Päihderiippuvuus vaikuttaa siihen sairastuneeseen henkilöön kokonaisvaltaisesti. Alkoholisti kokee itse tyypillisesti ahdistuneisuutta, häpeää, syyllisyyttä ja arvottomuutta. Toisaalta hänen käytöksensä muuttuu usein kriittiseksi ja ympäristöä syyttäväksi. Syyt kohtuuttomalle alkoholin käytölle löydetään läheisistä, työpaineista tai ikävistä tapahtumista, vaikka niiden perimmäinen syy on riippuvuus.

Alkoholismin seuraukset ovat raskaita myös läheisille, jotka kokevat alkoholistin käyttäytymisen pakonomaisena, epäluotettavana ja epärehellisenä. Valheet tuntuvat loukkaavilta ja lupauksiin joutuu pettymään kerta toisensa jälkeen. Näin alkoholismista tulee sairaus, joka vaikuttaa niin alkoholistiin kuin myös hänen lähipiiriinsä.

Alkoholismin sairauden luonteeseen kuuluu vahva kieltomekanismi, minkä vuoksi alkoholisti ei usein itse myönnä ongelmaansa. Tai jos myöntääkin riippuvuuden edettyä jo tarpeeksi pitkälle, hän ei yleensä ole itse halukas lähtemään hoitoon. Läheisillä on usein merkittävä rooli alkoholistin saamisessa hoitoon. Voit lukea täältä vinkkimme, kuinka alkoholistin voi saada lähtemään hoitoon.

Alkoholismi – oireet

Suomessa käytössä olevan ICD10-tautiluokituksen mukaisia tuntomerkkejä alkoholismin toteamiseksi ovat:

  • Voimakas tarve tai pakonomainen halu ottaa päihdettä.
  • Kyky hallita päihteen käytön määrää on heikentynyt.
  • Vieroitusoireet päihteen käytön päättyessä tai vähentyessä.
  • Sietokyvyn kasvu
  • Juomisen muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi.
  • Juomisen jatkuminen huolimatta sen haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen.

Kaikki edellämainituista tuntomerkeistä ovat luonteeltaan sellaisia, että harva normaalisti alkoholia käyttävä kokee niitä. Diagnostisten kriteerien mukaan, jos oireita on esiintynyt yhtäaikaisesti vähintään kolme menneen vuoden aikana, kyseessä on alkoholismi eli alkoholiriippuvuus. (Käypä hoito)

Käytännössä nämä tuntomerkit näkyvät:

  • Kyvyttömyytenä rajoittaa juodun alkoholin määrää, mikä näkyy toistuvina ylilyönteinä ja kontrollin menetyksinä
  • Tarpeena valehdella juomisesta tai piilotella pulloja
  • Läheisten ihmisten kokemana huolena ja jännitteinä perhepiirissä
  • Tarpeena juoda enemmän saavuttaakseen haluttu olotila ja lopulta kykynä juoda merkittäviä määriä alkoholia ilman, että vaikuttaa erityisen humalaiselta
  • Yrityksinä vähentää juomista kykenemättä lopulta tekemään sitä
  • Juomiseen, päihteiden hankkimiseen ja sen käytöstä toipumiseen kuluu huomattava määrä aikaa verrattuna muihin ihmisiin
  • Vastuiden laiminlyömisenä töissä, opiskeluissa tai kotona juomisen vuoksi
  • Sosiaalisen kanssakäymisen ja harrastusten laiminlyömisenä juomisen vuoksi
  • Vieroitusoireiden kokemisena tai juomisena niiden välttämiseksi
  • Juomisena ahdistuneisuuden vähentämiseksi

Alkoholismiin kuuluu keskeisenä osana alkoholimyrkytysten (humalan) ja vieroitusoireiden kokeminen.

  • Alkoholimyrkytys aiheutuu, kun alkoholin määrä verenkierrossa kasvaa. Myrkytyksellä tarkoitetaan aineen aiheuttamaa häiriötä elintoiminnoissa. Alkoholin tavallinen, joskus toivottukin seuraus, nousuhumala, on sekin jo lievä myrkytystila. Yleensä alkoholimyrkytyksellä tarkoitetaan kuitenkin tilaa, jossa häiriöt ovat selkeästi haittaavia. Yleisessä kielenkäytössä tätä tilaa kutsutaan esimerkiksi humalaksi, jurriksi tai känniksi. Merkkejä ovat muun muassa käyttäytymiseen ja ajatteluun liittyvät häiriöt. Ne saattavat sisältää holtitonta tai epävakaata käytöstä, heikentynyttä päätöksentekoa, epäselvää puhetta, huomiokyvyn herpaantumista, koordinaatiokyvyn heikkenemistä, muistinmenetyksiä. Hyvin korkea veren alkoholipitoisuus voi johtaa tajuttomuuteen (sammumiseen) tai jopa kuolemaan. (Alko)
  • Vieroitusoireita koetaan, kun alkoholin käyttö on ollut raskasta ja/tai pitkittynyttä ja juominen joko vähenee tai loppuu. Vieroitusoireet voivat kestää tunneista useisiin päiviin. Vieroitusoireisiin voivat kuulua hikoilu, kiihtynyt syke, käsien vapina, univaikeudet, pahoinvointi, levottomuus ja kiihtymys sekä voimakas ahdistuneisuus. Vieroitusoireet voivat aiheuttaa joillakin myös tajuttomuuskouristuskohtauksen. Alkoholismia sairastavan kohdalla vieroitusoireet ovat usein sen verran voimakkaita, että ne haittaavat toimintakykyä töissä, arkisissa askareissa tai sosiaalisissa tilanteissa. Joissain tilanteissa vieroitusoireet ovat sen verran voimakkaita, että tarvitaan sairaala- tai katkaisuhoitoa.

Alkoholismi – milloin on syytä hakea apua?

Jos koet, että juot liikaa alkoholia, taustalla voi olla alkoholismi eli alkoholiriippuvuus, jolloin on tärkeä hakea apua. Samoin läheisten kokema huoli on yleensä merkki alkoholismista. Alkoholismissa kieltomekanismi on keskeinen osa sairautta – siksi sinusta itsestäsi voi tuntua, ettei sinulla ole ongelmaa. Voi olla, ettet tunnista, kuinka paljon juot tai kuinka paljon elämässäsi kokemat ongelmat liittyvät alkoholiin. Jos läheisesi kehoittavat sinua hakemaan apua tai ottavat puheeksi hoitoon lähdön, kannattaa suostua.

Voit soittaa Fria-klinikan asiantuntijoille numeroon 010 319 0470 ja kartoitamme mielellämme tilanteesi luottamuksellisesti.

Huolissasi rakkaan ihmisen alkoholismista?

Useimmat alkoholismia sairastavat eivät halua lähteä hoitoon, koska eivät tunnista sairauden kieltomekanismin takia ongelmaansa. Useimmiten hoitoon lähtöön tarvitaan läheisten ihmisten tekemä interventio eli puheeksiotto.

Jos olet huolissasi sinulle rakkaan ihmisen juomisesta, autamme sinua mielellämme. Voit kertoa tilanteestanne luottamuksellisesti ja voimme kertoa, kuinka voit tehdä onnistuneen intervention ja saada alkoholisti lähtemään hoitoon. Tavoitat asiantuntijamme puhelimitse numerosta 010 319 0470. Voit myös tutustua läheisille annettuihin vinkkeihin täältä.

Alkoholismin hoito ja toipuminen

Jotta alkoholismista voi toipua, ainoa toimiva vaihtoehto on raitis ja päihteetön elämäntapa. Päihderiippuvuus on hyvin kokonaisvaltainen sairaus ja toipumisen lähtökohtana on se, että henkilö pääsee juomisesta ja muista päihteistä eroon. Monesti tämä tuntuu alkoholistista etukäteen pelottavalta ja läheisistä toivottomalta, mutta tehokkaan hoidon avulla on mahdollista saavuttaa raittius, joka on luonnollista ja helppoa.

Toipuminen on toki laajempi käsite kuin pelkkä päihteen jääminen pois elämästä. Toipumisen myötä alkoholistilla on mahdollisuus muuttaa myös käyttäytymis- ja ajettelumalleja, jotka ovat muodostuneet riippuvuuden ympärille. Tärkeää on myös käsitellä ja kohdata jännitteet, joita läheisten kanssa on muodostunut juovan ajan pettymysten myötä.

Yleensä tähän pääsemiseksi tarvitaan asiantuntevaa hoitoa. Fria-klinikan päihdehoidon ainoana tavoitteena on täysraittius ja sen seurauksena tasapainoinen elämä. Henkilökunnallamme on yhteensä vuosikymmenien kokemus toimivan päihdehoidon toteuttamisesta Minnesota-mallilla. Lue lisää päihdehoidosta tai ota meihin rohkeasti yhteyttä soittamalla numeroon 010 319 0470.

Alkoholismin syyt

Alkoholismin syntyyn vaikuttaa perinnöllinen alttius. Altistavia geenejä on lukuisia. Aina tarvitaan myöskin altistus päihteelle. Mitä suurempi altistus on, sitä suuremmat ovat riskit. Tämän vuoksi ympäristö- ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat asiaan välillisesti. Toisaalta joillakin henkilöillä riippuvuus voi puhjeta jo vähäiselläkin altistuksella.

Ajan kuluessa ja riippuvuuden edetessä alkoholi muuttaa aivojen normaaleja toimintamekanismeja, jotka liittyvät mielihyvän kokemiseen, harkintakykyyn ja käytöksen kontrolliin. Tämän seurauksena alkoholismi aiheuttaa pakonomaisen tarpeen saada alkoholia: aluksi positiivisten tunteiden kokemiseksi ja riippuvuuden edetessä ahdistuksen vähentämiseksi.

Kun riippuvuus on ottanut vallan, sen pakonomainen tarve aiheuttaa juomisen. Tässä kohti ympäristötekijöillä ei ole enää niin merkittävää roolia, vaikka alkoholisti löytääkin aina syitä juomiselle. Jos henkilö sairastaa alkoholismia, vastaus kysymykseen ”Miksi Jeppe/Jeppi juo?” on alkoholismi itse.

Alkoholismi – etenevä sairaus

Alkoholismi eli päihderiippvuus etenee asteittain. Alkoholismin eteneminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: varhainen vaihe, keskivaihe ja myöhäinen vaihe.

Alkoholismin vaiheet

Riippuvuus puhkeaa varhaisessa vaiheessa, mutta ei aiheuta vielä vakavia ongelmia. Keskivaiheelle on tyypillistä, että juominen aiheuttaa sosiaalisia ongelmia perheessä tai lähipiirissä, mutta ongelma ei ole vielä erityisen näkyvä ulospäin. Esimerkiksi työt hoituvat tässä vaiheessa vielä ilman merkittäviä laiminlyöntejä. Myöhäisessä vaiheessa kulissit sortuvat ja päihderiippuvuuden seuraukset eivät pysy enää piilossa.

Alkuvaiheessa ongelmat eivät usein ole niin vakavia, että henkilö havahtuisi niiden äärellä. Toisaalta kun ongelma on edennyt keskivaiheen loppusuoralle tai myöhäiseen vaiheeseen, tarvitaan riippuvuudesta eroon pääsemiseksi yleensä hoitoa.

Alkoholismi – miten ennaltaehkäistä?

Riippuvuuden puhkeaminen on yleisintä 20-40 vuotiaana, joskin joillakin se voi puhjeta jo teini-iässä ja joillakin myöhemmällä iällä. Jos alkoholismi on jo puhjennyt, on turha etsiä syyllistä. Kyseessä on sairaus, jota kukaan ei ole valinnut osakseen. Tärkeämpää on hakea siihen apua.

On kuitenkin olemassa joitakin riskitekijöitä, jotka myötävaikuttavat alkoholismin puhkeamiseen. Tiedostamalla nämä riskit ja toimimalla sen mukaan voit vähentää sairastumisen riskiä.

  • Alkoholin suurkulutus säännöllisesti tai humalahakuinen juominen lisäävät riskiä sairastua alkoholismiin.
  • Päihteiden käytön aloittaminen nuorena lisää riskiä sairastumista alkoholismiin – erityisesti humalahakuinen juominen on riskitekijä.
  • Perinnöllinen alttius on merkittävä riskitekijä. Jos tiedät lähisuvussasi olevan taipumusta alkoholismiin, kannattaa olla erityisen varovainen altistuksen suhteen.
  • Masennus ja muut mielenterveyden ongelmat. Alkoholismi on oma itsenäinen sairautensa, jolla on oma syntymekanisminsa ja siksi alkoholistin juominen ei ole suoraa seurausta esimerkiksi masennuksesta. Lisäksi alkoholismi aiheuttaa samanlaisia oireita kuin esimerkiksi masennus tai paniikkihäiriö. Usein nämä oireet helpottavat alkoholistilla, kun hän saa apua päihdeongelmaansa. Tutkimusten mukaan alkoholismin ja muiden mielenterveyden häiriöiden yhtäaikainen esiintyminen on kuitenkin yleistä, joten esimerkiksi mielialahäiriöiden lääkitsemistä alkoholin tai muiden päihteiden avulla kannattaa välttää ennaltaehkäistäkseen alkoholismin riskiä. Jos riippuvuus on jo syntynyt, on tärkeää saada siihen asianmukaista apua.
  • Sosiaaliset tekijät voivat olla riskitekijä, jos suhtautuminen päihteisiin on myönteistä tai esimerkiksi humalajuomista ihannoidaan. Erityisesti nuoret ovat kehitysvaiheensa vuoksi alttiita ympäristön vaikutukselle.

Jos sinulla heräsi kysyttävää tai haluat keskustella omasta tai läheisesi päihteiden käyttöön liittyvästä huolesta, ota yhteyttä p. 010 3190470. Keskustelemme myös mielellämme, miten voit tarvittaessa saada alkoholisin lähtemään hoitoon.