Alkoholismi on sairaus, johon voi sairastua riippumatta ammatista, sukupuolesta, taloudellisesta asemasta, iästä tai maailmankuvasta. Suurin osa alkoholismia sairastavista on työelämässä. Kyseessä on myös varsin yleinen sairaus ja yksi keskeisimmistä kansanterveydellisistä ongelmista Suomessa. Alkoholismi on yksi päihderiippuvuuden muodoista.
Alkoholismilla on tautiluokituksen mukainen diagnoosi. Alkoholismi on luokiteltu sairaudeksi Maailman terveysjärjestön WHO:n luomassa ja Suomessakin käytössä olevasa ICD-10 tautiluokituksessa.
Päihderiippuvuus vaikuttaa siihen sairastuneeseen henkilöön kokonaisvaltaisesti. Alkoholisti kokee itse tyypillisesti ahdistuneisuutta, häpeää, syyllisyyttä ja arvottomuutta. Toisaalta hänen käytöksensä muuttuu usein kriittiseksi ja ympäristöä syyttäväksi. Syyt kohtuuttomalle alkoholin käytölle löydetään läheisistä, työpaineista tai ikävistä tapahtumista, vaikka niiden perimmäinen syy on riippuvuus.
Alkoholismin seuraukset ovat raskaita myös läheisille, jotka kokevat alkoholistin käyttäytymisen pakonomaisena, epäluotettavana ja epärehellisenä. Valheet tuntuvat loukkaavilta ja lupauksiin joutuu pettymään kerta toisensa jälkeen. Näin alkoholismista tulee sairaus, joka vaikuttaa niin alkoholistiin kuin myös hänen lähipiiriinsä.
Alkoholismin sairauden luonteeseen kuuluu vahva kieltomekanismi, minkä vuoksi alkoholisti ei usein itse myönnä ongelmaansa. Tai jos myöntääkin riippuvuuden edettyä jo tarpeeksi pitkälle, hän ei yleensä ole itse halukas lähtemään hoitoon. Läheisillä on usein merkittävä rooli alkoholistin saamisessa hoitoon. Voit lukea täältä vinkkimme, kuinka alkoholistin voi saada lähtemään hoitoon.
Alkoholismi eli päihderiippvuus etenee asteittain. Alkoholismin eteneminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: varhainen vaihe, keskivaihe ja myöhäinen vaihe.
Suomessa käytössä olevan ICD10-tautiluokituksen mukaisia tuntomerkkejä alkoholismin toteamiseksi ovat pakonomainen tarve päihteelle, kontrollin menetykset, vieroitusoireet, toleranssin kasvu, päihteen käytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi ja juomisen jatkuminen huolimatta sen kiistattomista haitoista.
Kaikki oheisista tuntomerkeistä ovat luonteeltaan sellaisia, että harva normaalisti alkoholia käyttävä kokee niitä. Diagnostisten kriteerien mukaan, jos oireita on esiintynyt yhtäaikaisesti vähintään kolme menneen vuoden aikana, kyseessä on alkoholismi eli alkoholiriippuvuus. (Käypä hoito)
Voimakas tarve tai pakonomainen halu ottaa päihdettä.
Kyky hallita päihteen käytön määrää on heikentynyt.
Vieroitusoireet päihteen käytön päättyessä tai vähentyessä.
Sietokyvyn kasvu.
Juominen muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi.
Juomisen jatkuminen huolimatta sen haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen.
Kyvyttömyytenä rajoittaa juodun alkoholin määrää, mikä näkyy toistuvina ylilyönteinä ja kontrollin menetyksinä
Tarve valehdella juomisesta tai piilotella pulloja
Läheisten ihmisten kokema huoli ja jännitteet perhepiirissä
Tarve juoda enemmän saavuttaakseen haluttu olotila ja lopulta kyky juoda merkittäviä määriä alkoholia ilman, että vaikuttaa erityisen humalaiselta
Yrityksiä vähentää juomista kykenemättä lopulta tekemään sitä
Juomiseen, päihteiden hankkimiseen ja sen käytöstä toipumiseen kuluu huomattava määrä aikaa verrattuna muihin ihmisiin
Vastuiden laiminlyönti töissä, opiskeluissa tai kotona juomisen vuoksi
Sosiaalisen kanssakäymisen ja harrastusten laiminlyönti juomisen vuoksi
Vieroitusoireiden kokeminen tai juominen niiden välttämiseksi
Juominen ahdistuneisuuden vähentämiseksi
Käytännössä alkoholismi näkyy siihen sairastuneen henkilön elämässä esimerkiksi ohessa kuvattuina ilmiöinä. Osa ilmiöstä tulee mukaan jo riippuvuuden varhaisessa vaiheessa ja osa sen edettyä tarpeeksi pitkälle.
Alkoholismin ilmenemisessä on luonnollisesti yksilökohtaisia eroja, mutta toisaalta riippuvuuden seuraukset ovat samankaltaisia siihen sairastuneilla henkilöillä, kun asiaa tarkastelee kokonaisuudessaan.
Alkoholismiin kuuluu keskeisenä osana alkoholimyrkytysten (humalan) ja vieroitusoireiden kokeminen.
Alkoholimyrkytys aiheutuu, kun alkoholin määrä verenkierrossa kasvaa. Myrkytyksellä tarkoitetaan aineen aiheuttamaa häiriötä elintoiminnoissa. Alkoholin tavallinen, joskus toivottukin seuraus, nousuhumala, on sekin jo lievä myrkytystila. Yleensä alkoholimyrkytyksellä tarkoitetaan kuitenkin tilaa, jossa häiriöt ovat selkeästi haittaavia. Yleisessä kielenkäytössä tätä tilaa kutsutaan esimerkiksi humalaksi, jurriksi tai känniksi. Merkkejä ovat muun muassa käyttäytymiseen ja ajatteluun liittyvät häiriöt. Ne saattavat sisältää holtitonta tai epävakaata käytöstä, heikentynyttä päätöksentekoa, epäselvää puhetta, huomiokyvyn herpaantumista, koordinaatiokyvyn heikkenemistä, muistinmenetyksiä. Hyvin korkea veren alkoholipitoisuus voi johtaa tajuttomuuteen (sammumiseen) tai jopa kuolemaan. (Lähde: Alko)
Vieroitusoireita koetaan, kun alkoholin käyttö on ollut raskasta ja/tai pitkittynyttä ja juominen joko vähenee tai loppuu. Vieroitusoireet voivat kestää tunneista useisiin päiviin. Vieroitusoireisiin voivat kuulua hikoilu, kiihtynyt syke, käsien vapina, univaikeudet, pahoinvointi, levottomuus ja kiihtymys sekä voimakas ahdistuneisuus. Vieroitusoireet voivat aiheuttaa joillakin myös tajuttomuuskouristuskohtauksen. Alkoholismia sairastavan kohdalla vieroitusoireet ovat usein sen verran voimakkaita, että ne haittaavat toimintakykyä töissä, arkisissa askareissa tai sosiaalisissa tilanteissa. Joissain tilanteissa vieroitusoireet ovat sen verran voimakkaita, että tarvitaan sairaala- tai katkaisuhoitoa.
Alkoholismin syntyyn vaikuttaa perinnöllinen alttius. Altistavia geenejä on lukuisia. Aina tarvitaan myöskin altistus päihteelle. Mitä suurempi altistus on, sitä suuremmat ovat riskit. Tämän vuoksi ympäristö- ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat asiaan välillisesti. Toisaalta joillakin henkilöillä riippuvuus voi puhjeta jo vähäiselläkin altistuksella.
Ajan kuluessa ja riippuvuuden edetessä alkoholi muuttaa aivojen normaaleja toimintamekanismeja, jotka liittyvät mielihyvän kokemiseen, harkintakykyyn ja käytöksen kontrolliin. Tämän seurauksena alkoholismi aiheuttaa pakonomaisen tarpeen saada alkoholia: aluksi positiivisten tunteiden kokemiseksi ja riippuvuuden edetessä ahdistuksen vähentämiseksi.
Neurobiologisen taustan lisäksi alkoholi- tai päihderiippuvuutta sairastavan ajatusmaailma muuttuu. Hän alkaa kokemaan pakkomielteistä tarvetta saada alkoholia tai muuta päihdettä päästäkseen eroon ahdistavasta olotilasta. Päihde näyttäytyy keinona päästä eroon pahasta olosta tai avuttomuuden kokemuksesta. Tämän vuoksi osana toipumista alkoholisti joutuu usein opettelemaan uusia keinoja käsitellä elämän eteen tuomia negatiivisia tunnetiloja.
Kun riippuvuus on ottanut lopullisesti vallan, pakonomainen tarve saada päihdettä aiheuttaa juomisen. Tässä kohti ympäristötekijöillä ei ole enää niin merkittävää roolia, vaikka alkoholisti löytääkin aina syitä juomiselle. Jos henkilö sairastaa alkoholismia, vastaus kysymykseen ”Miksi Jeppe/Jeppi juo?” on alkoholismi itse.
Jos koet, että juot liikaa alkoholia, taustalla voi olla alkoholismi eli alkoholiriippuvuus, jolloin on tärkeä hakea apua. Samoin läheisten kokema huoli on yleensä merkki alkoholismista. Alkoholismissa kieltomekanismi on keskeinen osa sairautta – siksi sinusta itsestäsi voi tuntua, ettei sinulla ole ongelmaa. Voi olla, ettet tunnista, kuinka paljon juot tai kuinka paljon elämässäsi kokemat ongelmat liittyvät alkoholiin. Jos läheisesi kehoittavat sinua hakemaan apua tai ottavat puheeksi hoitoon lähdön, kannattaa suostua.
Jos mietit, onko alkoholin tai muiden päihteiden käyttösi ongelmallista, voit tehdä testin täältä. Testin voi tehdä myös, jos on huolissaan itselleen rakkaan henkilön päihteiden käytöstä.
Voit soittaa Fria-klinikan asiantuntijoille numeroon 010 319 0470 ja kartoitamme mielellämme tilanteesi luottamuksellisesti.
Useimmat alkoholismia sairastavat eivät halua lähteä hoitoon, koska eivät tunnista sairauden kieltomekanismin takia ongelmaansa. Useimmiten hoitoon lähtöön tarvitaan läheisten ihmisten tekemä interventio eli puheeksiotto.
Jos olet huolissasi sinulle rakkaan ihmisen juomisesta, autamme sinua mielellämme. Voit kertoa tilanteestanne luottamuksellisesti ja voimme kertoa, kuinka voit tehdä onnistuneen intervention ja saada alkoholisti lähtemään hoitoon. Tavoitat asiantuntijamme puhelimitse numerosta 010 319 0470. Voit myös tutustua läheisille annettuihin vinkkeihin täältä.
Jotta alkoholismista voi toipua, ainoa varmasti toimiva vaihtoehto on raitis ja päihteetön elämäntapa. Päihderiippuvuus on hyvin kokonaisvaltainen sairaus ja toipumisen lähtökohtana on se, että henkilö pääsee juomisesta ja muista päihteistä eroon. Monesti tämä tuntuu alkoholistista etukäteen pelottavalta ja läheisistä toivottomalta, mutta tehokkaan hoidon avulla on mahdollista saavuttaa raittius, joka on luonnollista ja helppoa.
Toipuminen on toki laajempi käsite kuin pelkkä päihteen jääminen pois elämästä. Toipumisen myötä alkoholistilla on mahdollisuus muuttaa myös käyttäytymis- ja ajettelumalleja, jotka ovat muodostuneet riippuvuuden ympärille. Tärkeää on myös käsitellä ja kohdata jännitteet, joita läheisten kanssa on muodostunut juovan ajan pettymysten myötä.
Yleensä tähän pääsemiseksi tarvitaan asiantuntevaa hoitoa. Fria-klinikan päihdehoidon ainoana tavoitteena on täysraittius ja sen seurauksena tasapainoinen elämä. Henkilökunnallamme on yhteensä vuosikymmenien kokemus toimivan päihdehoidon toteuttamisesta Minnesota-mallilla.
Lue lisää päihdehoidosta tai ota meihin rohkeasti yhteyttä soittamalla numeroon 010 319 0470. Voit lähettää myös yhteydenottopyynnön täältä.
Asiantuntijana artikkelissa ovat olleet Fria-klinikan Miska Mikkonen ja Laura Eklund. Lähteenä on käytetty näyttöön perustuvaa aineistoa kuten Terveyskirjasto.