Useimmille päihderiippuvuudesta kärsiville ajatus päihteestä luopumisesta on kammottava ja hankala. Toki riippuvuuden edettyä tarpeeksi pitkälle tulee mukaan voimakas ristiriita ja umpikuja: en voi jatkaa päihteiden käyttöä ja en voi lopettaa sitä. Kumpikin vaihtoehto tuntuu umpikujalta. Mutta varsin pitkään päihderiippuvaisen hoitoon hakeutumista estää pelko päihteiden menettämisestä. Eikö sitten saa edes saunakaljaa juoda?
Miksi ajatus päihteistä luopumisesta on pelottava?
Päihderiippuvaisen pelko päihteestä luopumisesta voi johtua useista syistä, joista osa on seuraavia:
Vieroitusoireet: Päihteistä luopuminen voi aiheuttaa vieroitusoireita, jotka voivat olla fyysisiä ja psyykkisiä. Näihin oireisiin voi kuulua ahdistusta, pahoinvointia, vapinaa, unettomuutta ja voimakkaita mielihaluja päihteeseen. Pelko vieroitusoireiden kohtaamisesta voi estää päihderiippuvaista hakeutumasta hoitoon. Tämä pelko pitää paikkaansa niiden kohdalla, joilla päihderiippuvuus on jo edennyt pitkälle.
Tunteiden hallinta. Johtuen päihderiippuvuuden taustalla olevista muutoksista tiettyjen aivojen järjestelmien toiminnassa päihderiippuvaiselle päihde on tapa selviytyä vaikeista tunteista, kuten ahdistuksesta, stressistä, masennuksesta tai traumoista.
Päihteestä luopuminen tarkoittaa, että näitä tunteita täytyisi kohdata ja käsitellä ilman päihteen tarjoamaa tilapäistä ja valheellista helpotusta. Päihderiippuvainen voi pelätä, että hän ei pysty hallitsemaan tai käsittelemään näitä tunteita ilman päihteitä. Toisin sanoen elämän kohtaaminen ilman päihteen suomaa pakopaikkaa pelottaa.
Identiteetin menetys. Päihderiippuvuudessa ei ole kyse vain teknisestä alkoholin juomisesta tai muun päihteen käytöstä. Päihderiippuvuus muuttaa hitaasti mutta varmasti siihen sairastuneen henkilön koko persoonaa. Siksi ajatus elämästä ilman päihdettä voi tuntua tyhjältä, merkityksettömältä ja harmaalta. Vaikka todellisuudessa päihderiippuvaisen kohdalla päihde aiheuttaa ahdistusta, huolta läheisissä ja pitkälle edettyään hengenvaaraa, siitä luopuminen tuntuu usein kohtalokkaalta menetykseltä. Pelko siitä, kuka hän on ilman päihteitä, miten hän löytää uusia merkityksiä elämälleen ja mitä jää jäljelle, aiheuttaa ahdistusta.
Epäonnistumisen pelko. Päihteistä luopumisen pelon taustalla saattaa joskus olla myös epäonnistumisen pelko. Päihderiippuvainen saattaa pelätä, että hän ei kykene luopumaan päihteistä pysyvästi tai että hän kuitenkin ajautuu takaisin päihteiden käyttöön. Aikaisemmat epäonnistumiset ja luopumisyritysten takaiskut voivat vahvistaa tätä pelkoa. Pelko epäonnistumisesta ja pettymyksen kokemisesta voi estää päihderiippuvaista lähtemästä hoitoon tai sitoutumasta päihteettömään elämäntapaan. Tämä voi erityisesti korostua sellaisten päihderiippuvaisten kohdalla, jotka ovat käyneet joskus päihdehoidon, mutta joilla elämänmuutos ei ole kantanut.
Paitsi jäämisen pelko. Fomo, kuten sanonta kuuluu. Päihteet kuten alkoholi kuuluvat usein sosiaaliseen elämään. Kalja muovimukista jalkapallopelissä, skumppalasi kesäbileissä, drinkkiliput pikkujouluissa. Päihderiippuvainen saattaa pelätä, että jättämällä alkoholin hän jää paitsi sosiaalisista riennoista tai että muut pitävät häntä outona lintuna. Tämä pelko voi näyttäytyä kummalliselta ulkopuolisten silmin, ainakin jos alkoholismi on edennyt vaiheeseen, jossa nimenomaan juominen on tekijä, joka on ajanut henkilön eristäytyneisyyteen ja elämän kaventumiseen. Mutta päihderiippuvaiselle pelko on hyvin todellinen.
Olen vuosien aikana kuullut yllä olevia pelkoja päihdehoidon käyneiltä. Yhtä lailla olen nähnyt, kuinka nämä pelot ovat hälvenneet matkan myötä. Tuota matkaa taitamme päihdehoidossamme olevien ihmisten kanssa.
Miksi päihteestä on tärkeä päästä eroon, jos haluaa toipua riippuvuudesta?
Päihderiippuvuuden sairauden ydin on aivojen neurobiologisissa muutoksissa. Tämä mekanismi aiheuttaa pakkomielteisen tarpeen saada päihdettä, mitä ei tapahdu suurimmalla osalla alkoholia käyttävistä. Perinnöllinen alttius on merkittävä osatekijä näiden häiriöiden taustalla. Nämä mekanismit eivät korjaannu tahdonvoimalla eikä toiveajattelulla. Aloittamalla päihteen käytön uudestaan sama mekanismi herää henkiln. Se tapahtuuko se ensimmäisellä ryypyllä vai vasta joillakin seuraavista kerroista, ei ole pohjimmiltaan merkitystä.
Yksinkertainen tosiasia on: päihde ei sovi päihderiippuvaiselle. Varma toimiva keino toipua riippuvuudesta on päästä päihteestä eroon aivan kuten keliaakikolle keino elää autoimmuunisairautensa kanssa on käyttää gluteenitonta ruokavaliota. Toki päihderiippuvuudesta toipuminen on kokonaisuudessaan laajempi yksilön hyvinvointiin liittyvä prosessi. Tämän vuoksi myös Fria-klinikan päihdehoidossa teemme töitä raitistumisen eteen. Tarkoituksena ei ole pärjätä riippuvuuden kanssa, vaan toipua siitä.
Päihderiippuvaiset ovat luultavasti vuosituhansien ajan pyrkineet löytämään keinoja kohtuukäyttöön, ettei saunakaljasta tai viinimaljasta tarvitsisi kokonaan luopua.
Päihderiippuvaiset ovat luultavasti vuosituhansien ajan pyrkineet löytämään keinoja kohtuukäyttöön, ettei saunakaljasta tai viinimaljasta tarvitsisi kokonaan luopua. Parin viime vuosikymmenen aikana on koetettu löytää myös lääketutkimuksen avulla keinoja tähän. Parhaillaankin Suomessa tehdään lääketutkimusta aiheen parissa. Jos lääketutkimus pystyy löytämään toimivan ratkaisun tähän haasteeseen, se tulee olemaan globaali myyntimenestys ja suon ilolla sellaisen kehittäjille Nobelin lääketieteen palkinnon. En ole farmakologian asiantuntija, mutta asiaa näkökulmastani katsellen voi turvallisesti todeta, että ”kultaista luotia” ei ole lääkeaineen muodossa vielä asiaan löytynyt. Toki tuskin sellaista on minkään sairauden missään hoitomuodossa.
Yhtä kaikki yllä olevat ovat syitä, miksi Fria-klinikan päihdehoidossa tavoitteena on kokonaisvaltainen toipuminen ja jonka perustana on päihteestä eroon pääseminen. Työtä se vaatii, mutta mikä tahansa matka on hyvä taittaa osaavien oppaiden avulla. Iloksemme saamme nähdä pääasiassa hoidossamme toivotun tuloksen - toipumisen riippuvuudesta.
Toipuminen on kokonaisvaltainen prosessi, johon liittyy tunne-elämän eheytymistä, ahdistuksesta eroon pääsemistä, sosiaalisten suhteiden korjaantumista ja luottamuksen palautumista. Joillakin siihen voi kuulua talouden korjaantumista tai työkyvyn palautumista - kaikilla päihderiippuvaisilla jälkimmäisissä ei ole ollut ongelmia. Tämä toipumisen kokonaisuus on päihdehoitomme ytimessä. Päihteiden pois jääminen ja päihteettömyyden kokeminen luonnollisena henkilökohtaisena valintana hyvinvointinsa eteen ei ole meille itseisarvo. Se on tarpeellista, jotta voidaan saavuttaa toipuminen.
Päihdehoitomme käyvillä etukäteen oleva pelko siitä, ettei saa käyttää päihteitä, muuttuu käsitykseksi siitä, ettei enää tarvitse niitä. Tunteiden käsittely ja elämän kohtaaminen onnistuu uusin työkaluin ja myös sosiaalinen elämä onnistuu selvästi paremmin.
Kun toipuminen etenee, ei tarvitse vastausta kysymykseen: Eikö hoidon jälkeen saa edes saunakaljaa ottaa? Kysymys muuttuu merkityksettömäksi. Ei kai sitä mikään mahti maailmassa voi kieltää, mutta toipunut päihderiippuvainen ei koe tarvitsevansa ryyppyä tai mitään muutakaan päihdettä.
Jos haluat kokeneiden ammattilaistemme apua itsellesi tai läheisillesi, suosittelemme hakeutumaan päihdehoitoomme. Ota yhteyttä soittamalla 010 319 0470 tai täältä. Kuuntelemme mielellämme tilanteesi ja vastaamme mahdollisiin kysymyksiin. Voit myös lukea lisää alkoholismista täältä.
Kirjoittajan kommenti: Kuvassa mallina poseeraava Fria-klinkan yleismies Jantunen pohti samoja kysymyksiä joitakin vuosia sitten. Hän kävi Fria-klinikan päihdehoidon ja tänä kesänä tulee täyteen kaksi vuotta raitista elämää.