Mitä läheisriippuvuus tarkoittaa?
Riippuvuus on aina monitasoinen ongelma, joka etenee salakavalasti ja vaiheittain. Ensin se alkaa ohjata toimintaa, sitten ajattelua, tunteita ja lopulta särkee minäkuvan. Näin on myös läheisriippuvuuden kanssa.
Läheisriippuvuus on pakonomaista kiinnittymistä toiseen ihmiseen; jonkun toisen kautta olemassa olemista. Se voi näkyä erityisen selkeästi jossakin läheisessä ihmissuhteessa, kuten esim. suhteessa kumppaniin tai lapseen. Kun läheisriippuvuus on edennyt pidemmälle, eli siinä vaiheessa, kun se sotkee jo tunnemaailmaa, se on jollain tapaa havaittavissa läheisriippuvaisen kaikissa ihmissuhteissa, ennen muuta suhteessa omaan itseensä.
Läheisriippuvuuden eri tasoja on ehkä helpompi ymmärtää esimerkin kautta. Otetaan esimerkiksi alkoholistin kanssa elämää jakavalle läheisriippuvaiselle tyypillinen tilanne:
Toimintana läheisriippuvainen valehtelee salatakseen ongelman. Ongelman salaaminen ja kulissien ylläpitäminen ohjaa myös ajattelua, läheisriippuvaisen valehtelu tai asioiden kaunistelu on automaattista ja läheisriippuvainen oikeuttaa toimintansa itselleen, vaikka todellisuudessa hän kokeekin valehtelemisen olevan väärin ja niin tehdessään toimii vastoin omaa arvomaailmaansa. Sisällä jyllää ristiriita ja tunteina ovat yksinäisyys, riittämättömyys ja häpeä. Läheisriippuvainen kokee olevansa arvoton ja mitätön, eikä tunnista enää itseään.
Se, miten läheisriippuvuus näyttäytyy ulospäin, riippuu läheisriippuvaisen persoonallisuuden piirteistä. Yksi tarrautuu toiseen ihmiseen kuin takiainen ja kontrolloi tätä sairaalloisesti, toinen on kuin rasvattu sammakko, josta ei saa mitään otetta. Läheisriippuvainen voi yhtä hyvin näyttää ulospäin vahvalta ja määrätietoiselta kontrolloijalta kuin alistuvalta hyväksynnän hakijaltakin. Ydin on sama: siellä on rikkinäinen, tuskainen ihminen, joka ei tunnista omia tai toisten rajoja.
Läheisriippuvuudelle tyypillistä
- Läheisriippuvaisen elämää ohjaa pelko; pelko hylätyksi tulemisesta, pelko kontrollin menettämisestä, pelko epäonnistumisesta.
- Läheisriippuvaisesta tulee heijaste omasta ympäristöstään. Hän ei koe olevansa hyvä sellaisena kuin on. (Esim. olen merkityksellinen silloin, kun joku toinen tarvitsee minua.)
- Läheisriippuvaiselle on epäselvää, kuka hän on ja mitä haluaa. Ulkoiset tekijät määrittävät, miten läheisriippuvainen itsensä kokee. Läheisriippuvainen hahmottaa itseään ylentämällä ja alentamalla toisiin nähden (esim. olen parempi / huonompi kuin tuo.)
Mistä läheisriippuvuus johtuu?
Läheisriippuvuus voi juontaa juurensa useista eri tekijöitä. Taustalla voi olla esim. kasvaminen turvattomassa ympäristössä. Silloin ihmiselle ei välttämättä ole rakentunut positiivista minäkuvaa, vaan hän on omaksunut olevansa jollain tapaa riittämätön ja arvoton.
Olen työssäni kuitenkin tavannut myös useita läheisriippuvaisia, joilla on ollut ihan tavallinen, turvallinen lapsuus, mutta vahvan sairaan ilmiön kuten alkoholismi, narsismi ja/tai väkivalta yms. läheisyydessä eläminen on ja siihen sopeutuminen on aikuisiällä johtanut läheisriippuvuuteen.
On hyvä muistaa, että kukaan ei ole tietoisesti valinnut läheisriippuvuutta itselleen. Läheisriippuvuus ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä. Se ei ole kenenkään syytä eikä oma valinta. Läheisriippuvuus ei ole vahvuutta, jonka avulla seistään järkkymättömästi sairaan ihmisen rinnalla, eikä tyhmyyttä, jonka vuoksi läheisriippuvainen ei ymmärrä vaikkapa erota alkoholistista. Vahvuudeksi tai tyhmyydeksi sitä usein kuitenkin verhotaan. Läheisriippuvainen on arvokas ja tärkeä ihminen, joka ansaitsee aitoa rakkautta ja kunnioitusta siinä missä muutkin.
Miten läheisriippuvuus yleensä ilmenee parisuhteen kontekstissa?
Ilmeneminen riippuu monesta eri tekijästä. Onko parisuhteen toisella osapuolella jokin pulma, jolle läheisriippuvuus kumartaa (esim. alkoholismi)? Onko kyse kahden läheisriippuvaisen suhteesta vai jostain muusta? Läheisriippuvainen voi suhteessa olla hallitsevassa tai alistuvassa roolissa; ehkä merkittävintä tässä yhteydessä on se, että läheisriippuvaisen parisuhde ei ole kahden ihmisen välinen tasavertainen, kunnioittava kumppanuus.
Usein läheisriippuvaisuus liitetään pakkomielteiseen epäterveessä suhteessa roikkumiseen, joka toki on yksi yleinen ilmenemismuoto. Tyypillistä on myös se, että läheisriippuvaisen parisuhde on valtapeliä, joka pyörii kaavalla tule tänne - mene pois. Se on hyväksynnällä ja hylkäämisellä pelaamista.
Läheisriippuvaisen kumppanilla on valta määrittää se, millaisena läheisriippuvainen kokee itsensä.
Mahdollista on myös se, että läheisriippuvaisella menee ihan hyvin yksin ollessaan, jonka vuoksi on ajatellut, että murheet menivät suhteen mukana. Uusi parisuhde nostaa kuitenkin taas läheisriippuvuuden oireilun pintaan, sillä varsinainen ydinongelma on jäänyt ratkomatta.
Läheisriippuvuutta vai tosirakkautta?
Läheisriippuvuudella ja rakkaudella ei ole kovinkaan paljon tekemistä keskenään. Ne eivät myöskään ole toinen toisiaan poissulkevia asioita. Rakkaus toista ihmistä kohtaan on kunnioittamista ja hyväksymistä, se on pyyteetön pyrkimys antaa toiselle tilaa olla oma itsensä.
Läheisriippuvuus sen sijaan on manipulatiivista ja itsekeskeistä, toisen elämän hallitsemista tai toisen elämän tuhoamisen mahdollistamista. Läheisriippuvainen harvoin näkee todellisuuttaan kuitenkaan niin. Läheisriippuvaiset usein ajattelevat olevansa jotenkin hyviä tyyppejä, kun ”uhraavat” itsensä toisten hyväksi. Todellisuudessa läheisriippuvuudessa ei ole mitään hyvää, se on tuskaista ja kurjaa sekä läheisriippuvaiselle itselleen, että hänen ympärillään oleville.
Miten läheisriippuvuudesta voi päästä eroon?
Kannattaa hakea apua itselleen, jos läheisriippuvuus kuormittaa elämää. Usein siksi, että läheisriippuvainen ei koe itse olevansa arvokas, hän ei välttämättä koe olevansa avun arvoinen. Läheisriippuvaiset myös vähättelevät itseään ja omia kokemuksiaan ja perustelevat itselleen, etteivät ole oikeutettuja saamaan apua, koska elämä ei ole ollut riittävän kurjaa. Sellaiset ajatukset kannattaa heittää sivuun. Hyvä konsti on ajatella esimerkiksi sitä, mitä sanoisin rakkaalle ystävälleni, jos hän olisi tässä samassa tilanteessa. Kannustaisinko häntä hakemaan apua? Ajattelisinko hänen olevan avun arvoinen? Samoin silloin, jos tavaksi on tullut hautoa negatiivisia ajatuksia itsestään kannattaa miettiä, mitä jos rakas ystäväni kertoisi kokeneensa samoja asioita kuin itse. Tuomitsisinko hänet, pitäisinkö häpeällisenä vai halaisinko ja tuntisin myötätuntoa?
Mitä ikinä ongelmia elämässäsi oletkin kohdannut, olet sitten läheisriippuvuuden kanssa kamppaileva tai ehkä olet jo kyennyt irrottautumaan sen otteesta. Joka tapauksessa toivon, että otat tänään hetken itsellesi, menet peilin eteen, katsot itseäsi hymyillen ja sanot: sinä olet arvokas, rakas ja tärkeä ihminen, sinä ansaitset hyvän elämän.
Eroon läheisriippuvuudesta pääsee asiantuntevan terapeutin tuella oman toipumisen eteen työskentelemällä.
Kukaan, joka haluaa toipua, ei ole toivoton tapaus! Toisaalta mikään apu ulkoapäin ei paranna, vaan töitä toipumisen eteen on tehtävä itse.
Asiantuntevan ammattilaisen kanssa keskustellessa selkeytyy, mikä on asioiden tärkeysjärjestys, oikeanlainen apua ja ajoitus. Tarvitseeko läheisriippuvainen apua tilanteensa jäsentämiseen, esim. alkoholistipuolison hoitoon saamiseen, muuttolaatikoiden pakkaamiseen vai mahdollisesti terapiaa, jossa pohditaan mistä läheisriippuvuus juontaa juurensa ja miten se elämässä ilmenee?
Ensimmäinen asia toipumisessa on omaan tilaan havahtuminen. Sen jälkeen asioiden käsitteleminen, johon kuuluu mm. omien käytös- ja ajatusmallien tiedostaminen, eletyn elämän ja oman itsen hyväksyminen sekä omien todellisten voimavarojen löytäminen, muutostoiveiden jäsentäminen, muutokseen sitoutuminen ja lopulta uusien toimintamallien todeksi eläminen.
Ympäristön pitää tietysti olla sellainen, että toipuminen on mahdollista. Jos läheisriippuvaisen elämä on esim. päihderiippuvaisen kanssa katastrofista toiseen selviytymistä, niin ei siinä silloin toivuta.
Vertaistuesta saa voimaa toipumiseen, kunhan vertaistuki on sellaista, mitä sen kuuluukin olla: luottamuksellista, kunnioittavaa, vertaisena kokemusten ja tunteiden jakamista sotkeutumatta toisten ongelmiin. Esimerkiksi kokemusasiantuntija voi olla hyvä vertaistukihenkilö.
Kuitenkin esimerkiksi virtuaalisissa vertaistukiryhmissä näkee usein, miten läheisriippuvaiset neuvovat toisiaan ja tekevät yleistyksiä oman kokemuksen pohjalta. Toisinaan siellä jaetaan myös pseudotieteellisiä näkemyksiä alkoholismista tai ohjeistetaan läheisiä valmistautumaan päihdehoidon läheisviikonloppuun tavalla, mikä ei palvele läheisen eikä hoidossa olevan henkilön etua. Esimerkiksi tapahtuneiden tilanteiden yksityiskohtainen kirjoittaminen tai puheen laatiminen etukäteen ovat sellaisia.
Fria-klinikan läheishoito
Fria-klinikan läheishoito on tarkoitettu läheisriippuvaisille ja päihderiippuvaisten läheisille.
Läheishoito kestää 8 vuorokautta, lisäksi hoitokokonaisuuteen sisältyy jatkohoito. Läheishoito sisältää päivittäin aamusta iltaan ohjattua ryhmäterapiaa sekä täyden ylläpidon majoituksineen ja aterioineen.
Fria-klinikalla toteutettava läheishoito aloitettiin vuonna 2012 ja siitä tuli käänteentekevä innovaatio Minnesota-mallisella toimialalla. Sitä ovat olleet alusta asti toteuttamassa Fria-klinikan yrittäjät. Vastaavaa hoitokokonaisuutta ei tarjoa mikään muu taho Suomessa, sillä oikeudet läheishoidon materiaaleihin ja toteuttamiseen ovat kuuluneet tekijälleen Laura Eklundille. Vuosien varrella läheishoitoa on tietenkin myös kehitetty ja mm. 12-askeleen viitekehyksestä on luovuttu toimivampien terapeuttisten menetelmien tullessa tilalle.
Fria-klinikan läheishoito pitää sisällään:
- Henkilökohtaisen tapaamisen terapeutin kanssa ennen hoitojaksolle saapumista. Tällä varmistetaan, että läheishoito vastaa asiakkaan tarpeeseen ja laaditaan kuntoutussuunnitelma.
- Psykoedukaatiota riippuvuuksista – päihderiippuvuus, läheisriippuvuus, toiminnalliset riippuvuudet.
- Toimintakyvyn arviointia. Miten riippuvuus on vaikuttanut toimintakykyyni? Miten toimin omassa ympäristössäni? Onko toimijuudellani esteitä? (Virallinen lausunto toimintakyvystä tarvittaessa.)
- Tunnetaitotyöskentelyä – Miten opin hallitsemaan omia tunteitani, sivuuttamatta tai vatvomatta niitä?
- Muutostoiveiden jäsentämistä. Mitkä ovat minun tavoitteeni? Miten pääsen niihin?
- Elämänkaarityöskentelyä. Minun matkani tähän pisteeseen, missä olen nyt.
- Voimavarakeskeistä työskentelyä. Miten käännän haitalliset toimintamallit voimavaraksi?
- Minäkuvan rakentamista. Kuka olen, missä rooleissa ja miten toimin elämässäni, mikä on minulle merkityksellistä?
Fria-klinikan toiminta mukaan lukien läheishoito on viranomaisen hyväksymää palvelua. Se tarkoittaa mm. asiakkaan oikeusturvaa, asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista lainmukaisesti ja sitä, että läheishoitoa toteuttamassa ovat terapiatyöhön koulutetut ammattilaiset, joilla jokaisella on toki myös oma toipumiskokemus. Ammatillisuuden myötä on tietenkin enemmän menetelmiä käytettävänä, sen avulla osataan myös erottaa riippuvuuden korrelaatiot ja kausaliteetit toisistaan.
Jos koet, että läheisriippuvuus hallitsee elämääsi ja haluat siihen laadukasta hoitoa, ole yhteydessä Fria-klinikan numeroon 010 319 0470 tai laita sähköpostitiedustelua laura.eklund@friaklinikka.fi. Seuraava läheishoito järjestetään 16-23.10.2023. Voit tutustua läheishoitoon lisää täältä.