Kyllä ja ei.

Koronaepidemia on vaikuttanut kokonaisuudessaan jopa vähentävän alkoholin kulutuksen määrää koko väestössä. Syitä kulutuksen vähentymiseen voi löytyä ravintoloiden aukiolojen rajoituksista, sosiaalisen toiminnan vähentymisestä ja huolesta toimeentulosta. (https://yle.fi/uutiset/3-11580586)

Toisaalta koko väestöön liittyvät tilastot eivät kerro ilmiöistä, joita tapahtuu niiden kohdalla, jotka ovat sairastuneet tai riskissä sairastua päihderiippuvuuteen. Samalla tavalla kun koko väestöön liittyvien ravintotottumusten tilastot eivät kerro paljoakaan syömishäiriöitä sairastavien arjesta.

Päihderiippuvuuden synty on pidempiaikainen prosessi, johon kuuluu vaihe, jossa niin sanottu veteen piirretty viiva ylittyy ja riippuvuus muuttuu krooniseksi. Sen syntyyn vaikuttaa vahvasti perinnöllinen alttius ja luonnollisesti altistus eli päihteen käyttö. Ympäristötekijät vaikuttavat välillisesti joko käyttöä lisäävästi tai vähentävästi. Tämän vuoksi voidaan sanoa, ettei ympäristötekijät kuten koronaepidemia itsessään tee kenestäkään alkoholistia. Isoimmalla osalla suomalaisista korona-aika ei ole vaikuttanut mitenkään alkoholin kulutukseen.

Päihderiippuvuus on etenevä sairaus. Välillä sen etenemisessä on suvantovaiheita, kunnes riippuvuus muuttuu syvemmäksi. Joissain tapauksissa elämäntilanteet ja ympäristötekijät voivat olla sysäämässä riippuvuutta seuraavalle tasolle. Näin voi tapahtua esimerkiksi riippuvuuteen sairastuneelle henkilölle, jonka päihteiden käyttöä työelämä on rytmittänyt. Siirtyminen etätöihin vähentää juomiseen liittyvää kontrollin tarvetta ja voi olla, että jo pohjalla oleva riippuvuus valtaa enemmän tilaa henkilön elämässä. Tällöin koronaepidemialla on ollut selkeä vaikutus kyseisen henkilön riippuvuuden etenemiseen.

Alkoholismi on aina sairaus, joka vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Päihderiippuvuudesta tulee aina myös läheisten ongelma, sillä läheiset joutuvat aina jollakin tapaa sopeutumaan riippuvuuden mukanaan tuomaan epänormaaliin käytökseen. Riippuvuuden luonteeseen kuuluu, että päihdeongelmainen ei näe tilannettaan kuten lähipiiri ja keskusteluyritykset aiheesta saavat aikaan jännitteitä ja riitoja. Päihderiippuvuus aiheuttaa aina jännitteitä perheissä.

Korona-aika voi tuntua erityisen raskaana perheissä, joissa jollakulla on päihdeongelma.

Koronaepidemian aikaiset rajoitukset etätöineen ja elämänpiirin kaventumisineen tuovat näitä muutenkin alkoholistiperheissä olevia jännitteitä enemmän pintaan, mikä voi näkyä tilanteiden ja yhteenottojen kärjistymisenä. Tämän ilmiön vuoksi korona-aika voi tuntua erityisen raskaana perheissä, joissa jollakulla on päihdeongelma.

Mistä tietää, pitääkö olla huolissaan omasta tai itselleen tärkeän henkilön juomisesta:

  • Läheisten huoli. Ei savua ilman tulta. Läheisten huoli perustuu ikäviin muutoksiin, joita päihteen käyttö aiheuttaa riippuvuuteen sairastuneen käytöksessä ja persoonassa. Aniharvoin kyse on siitä, että läheiset ovat ahdasmielisiä viinanvihaajia.
  • Velvollisuuksien laiminlyöminen. Toistuvat krapulassa heräämiset ja kykenemättömyys tarttua päivän askareisiin kertovat kontrollin menetyksestä eivätkä hauskan pidosta.
  • Ärtyneisyys, johon tunnet ryypyn helpottavan. On totta, että kuka tahansa voi olla ärtynyt, mutta vain päihderiippuvaiset ajattelevat ratkaisuksi ryyppyä.
  • Salaa juominen ja yksin humaltuminen. Normaalisti alkoholia juovien ei tarvitse kätkeä juomiaan tai yskäistä tölkkiä avatessaan, ettei samassa asunnossa olevat kuulisi operaatiota.
  • Et tule yhtä helposti humalaan. Sietokyvyn nousu on yksi päihderiippuvuuden diagnostisista kriteereistä. Jos joskus tarvitsit rentoutuaksesi lasillisen viiniä, meneekö nyt koko pullo. Vai onko toleranssi noussut jo niin kovaksi, että voit juoda isoja määriä ja olet silti toimintakykyinen?

Jos huomaat näitä merkkejä itsessäsi tai sinulle rakkaassa ihmisessä, ota yhteyttä Fria-klinikan asiantuntijoihin täältä. Ongelmaan on ratkaisu.